Ohjeet Haliaksen aineiston käyttöön
Aineiston käyttö ja siihen viittaaminen
Lintuaseman aineistosta on avoimesti ladattavissa päiväkohtaiset lajisummat aseman toiminnan alusta vuonna 1979 lähtien eri havainnointitavoittain: (i) paikalliset, (ii) muuttavat, (iii) vakiohavainnoinnin aikana muuttavat, (iv) lisäalueen paikalliset sekä (v) yömuuttavat. Lintujen lisäksi nisäkkäät on laskettu vuodesta 2020 alkaen. Aineiston voi ladata joko lajitietokeskuksen sivuilta tai alla olevasta linkistä zip-tiedostona lisenssin CC BY mukaisesti (versio 4.0).
Aineistoon tulee viitata seuraavasti:
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry (2021) Hangon lintuaseman aineisto: päiväsummat (versio 1.5). Ladattu osoitteesta www.halias.fi/pitkaaikaisaineisto <Päivä-Kuukausi-Vuosi>.
Aineistonkeruumenetelmät on kuvattu mm. julkaisussa Lehikoinen & Vähätalo (2000) ja Vähätalo ym. (2004). Aineiston tarjoaja ei ota vastuuta aineiston analysoinnista ja tulkinnasta tai mahdollisista aineistossa olevista tallennusvirheistä. Aineiston käyttöön liittyvissä kysymyksissä ota yhteyttä osoitteeseen halias@halias.fi. Mikäli aineistosta tuotetaan julkaisu, pyydämme kiittämään siinä satoja vapaaehtoisia lintuharrastajia, jotka ovat keränneet aineiston. Lisäksi pyydämme lähettämään julkaisusta kopion pdf-muodossa em. osoitteeseen tai postitse Tringa ry, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Aineistoversio 1.5 kattaa havainnot 31.12.2020 asti, ja tiedostoa tullaan päivittämään uudella aineistolla noin vuoden välein.
Suomen kulttuurirahasto on tukenut lintuaseman aineiston keruuta, josta lämmin kiitos!
Aineiston sisältö
Aineisto sisältää viisi tiedostoa: i) Lyhyet ohjeet aineiston rakenteesta ja käytöstä (sama kuin tämän sivun teksti), ii) Varsinainen aineistotiedosto (Haliasdata_v1.5.csv), iii-iv) kaksi aputaulukkoa aineiston analysointiin (taksoniluettelo: Halias_sp_v1.5.csv ja lista lajilleen määrittämättömistä taksoneista, ja miten mihin lajeihin näiden havainnot tulisi lisätä analyyseissä: Sp_species_v1.5.csv)_ja v) R-ohjelman koodi (Halias_data_v1.5.R), jolla voi nopeasti visualisoida lajikohtaisia vuodenaikaisia esiintymisiä. Aineistoa voi selailla esimerkiksi Excelissä ilman R-ohjelmaa. Ilmaisen R-ohjelman voi ladata osoitteesta https://cran.r-project.org/bin/windows/base/ ja RStudion https://www.rstudio.com/products/rstudio/download/.
Aineistotiedostossa (Haliasdata_v1.5.csv) on yhteensä 15 saraketta:
(1) [FIN_name] Lajin tai lajiryhmän suomenkielinen nimi
(2) [SWE_name] Lajin tai lajiryhmän ruotsinkielinen nimi
(3) [ENG_name] Lajin tai lajiryhmän englanninkielinen nimi
(4) [Sci_name] Lajin tai lajiryhmän tieteellinen nimi
(5) [Species_Abb] Lajin tai lajiryhmän lyhenne
(6) [Species_code] Lajin tai lajiryhmän numero
(7) [Date] Päivämäärä muodossa PÄIVÄ.KUUKAUSI.VUOSI
(8) [Day-of-Year] Ns. Juliaaninen päivämäärä eli kuinka mones päivä kuluvana vuonna. 1.1. = 1, 2.1. = 2, jne. Karkausvuosina 31.12. = 366, muuten 365.
(9) [Year] Havaintopäivän vuosiluku.
(10) [Local] Havaittujen paikallisten lintujen lukumäärä kyseiseltä päivämäärältä. Kyyhkyillä, käillä, pöllöillä, kehrääjillä, kirskujilla, säihkylinnuilla, tikoilla ja varpuslinnuilla määrät tarkoittavat lukumäärää, joka on havaittu niemen kärjessä olevalta ydinalueelta asemarakennuksen lähettyviltä. Muilla lajeilla (vesi- ja rantalinnut, petolinnut) sarakkeen luku kuvaa koko seuranta-alueella havaittujen yksilöiden määrää mukaan lukien Gåsörsuddenilta havaitut linnut.
(11) [Migr] Koko päivän aikana muutolla havaittujen lintujen lukumäärä poislukien yömuuttajat.
(12) [Stand] Vakioidulla muutonhavainnointijaksolla havaitut muuttajat. Vakiohavainnointi alkaa auringonnoususta ja kestää 1.4.–1.11. välisenä aikana neljä tuntia, muina aikoina kaksi tuntia. Huomaa, että vakiota ei ole suoritettu kaikkina havaintopäivinä, joten nolla-arvo ei välttämättä tarkoita, että vakio on suoritettu ja yhtään lintua ei ole havaittu.
(13) [Additional] Aseman ydinalueen ulkopuolella (ns. lisäalue, joka sisältää mm. Gåsörsuddenin) havaittujen yksilöiden lukumääriä kyyhkyjen, käkien, pöllöjen, kehrääjien, kirskujien, säihkylintujen, tikkojen ja varpuslintujen osalta. Mikäli lajia ei ole havaittu ydinalueella (ks. kohta 9 [Local]), mutta laji on havaittu lisäalueella, lukumäärä on kirjattu. Lukumäärä on voitu kirjata lisäalueelta myös tilanteessa, jossa laji on havaittu ydinalueella, mutta lisäalueen havaintomäärä on huomattavan suuri (esimerkiksi muuton huippu tai yleisesti harvalukuinen laji). Tämän sarakkeen tiedot ovat luonteeltaan satunnaishavaintoja, joiden käyttöä ei suositella analyyseissä ilman tarkkaa harkintaa.
(14) [Observed] Etenkin aseman alkuaikoina joidenkin lajien paikallislukumäärää ei välttämättä ole kirjattu, vaikka laji on havaittu kyseisenä päivänä (ns. + merkintä). Mikäli laji on havaittu paikallisena, mutta lukumäärää ei ole laskettu, saa tämä sarake arvon TRUE. Mikäli lajin paikallisten lukumäärä on puolestaan kirjattu (vaikka se olisi 0) saa sarake arvon FALSE.
(15) [Night_migr] Satunnaisia yömuuttavien lajien havaintomääriä. Olennainen etenkin kaulushaikaralle, jolla valtaosa havainnoista on öiseen aikaan muuttavia yksilöitä.
Tyypillisiä esimerkkejä julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty tieteellisessä tarkoituksessa:
Aseman julkaisuluettelo:
Kanerva, A.-M., Hokkanen, T., Lehikoinen, A., Norrdahl, K. & Suhonen, J. 2020: The impact of tree crops and temperature on the timing of frugivorous bird migration. — Oecologia 193: 1021–1026.
Lehikoinen, A. 2011: Advanced autumn migration of sparrowhawk has increased the predation risk of long-distance migrants in Finland. — PLoS ONE 6(5): e20001.
Lehikoinen, A. & Jaatinen, K. 2012: Delayed autumn migration in Northern European waterfowl. — Journal of Ornithology 153: 563–570.
Lehikoinen, A., Lindén, A., Karlsson, M., Andersson, A. Crewe, T. L., Dunn, E. H., Gregory, G., Karlsson, L., Kristiansen, V., Mackenzie, S., Newman, S., Røer, J. E., Sharpe, C., Sokolov, L. V., Steinholtz, Å., Stervander, M., Priestley, L. T., Tirri, I.-S., Tjørnløv, R. S. 2019: Phenology of the avian spring migratory passage in Europe and North America: asymmetric advancement in time and increase in duration. — Ecological Indicators 101: 985–991.
Lehikoinen, A. & Vähätalo, A. 2000: Lintujen muuton ajoittuminen Hangon lintuasemalla vuosina 1979–1999. — Tringa 27: 150–227.
Lindén, A., Meller, K., Knape, J. 2017: An empirical comparison of models for the phenology of bird migration. — Journal of Avian Biology 48: 255–265.
Lindén, A., Lehikoinen, A., Hokkanen, T., Väisänen, R. A. 2011: Modelling irruptions and population dynamics of the great spotted woodpecker – joint effects of density and cone crops. — Oikos 120: 1065–1075.
Vähätalo, A. V., Rainio, K., Lehikoinen, A. & Lehikoinen, E. 2004: Spring arrival of birds depends on the North Atlantic Oscillation. — Journal of Avian Biology 35: 210–216.