Retkeily alueella

Aseman havainnoijien tehtäviin kuuluu mm. levähtävien lintujen laskeminen. Kuva: Aki Aintila

Havainnoijaksi asemalle

Asemalle havainnoijaksi ovat tervetulleita kaikki lintuharrastuksen perustaidot osaavat harrastajat. Asemalle päästäksesi tarvitset asemanhoitajan myöntämän kulkuluvan, jonka saat ottamalla yhteyttä asemanhoitajiin sähköpostitse halias(at)halias.fi vähintään kaksi arkipäivää ennen vierailuasi.

Ilmoita asemanhoitajalle sähköpostitse kaikkien asemalle havainnoijiksi tulevien nimet, retken päivämäärät sekä arvioitu saapumis- ja poistumisaika, kulkuneuvo, jolla saavut asemalle (autoista rekisterinumero, malli ja väri) ja puhelinnumerosi.

Kulkuluvat

Asemalle kuljetaan Hangon vapaasataman vartioidun alueen läpi. Asemanhoitajan antama kulkulupa oikeuttaa sinut siihen. Lupa on henkilö- ja päivämääräkohtainen sopimus, jonka allekirjoittaja sitoutuu noudattamaan alueen liikkumissääntöjä ja aseman toimintaohjeita. Kulkulupa toimitetaan sinulle pdf-tiedostona, joka tulostetaan paperille ja luovutetaan allekirjoitettuna Tulliportille. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta tulostaa kulkulupaa, voimme lähettää sen myös postitse.

Asemamaksu

Haliaksen asemamaksu on 25 euroa/vuosi (opiskelijat 10 euroa). Summa maksetaan tilille: FI63 1014 3000 2052 66/Hangon lintuasema, merkitse viitteeksi ”Asemamaksu (vuosiluku)” ja oma nimesi. Nuoret ensikertalaiset saavat yöpyä asemalla ilmaiseksi. Asemamaksun voi maksaa, vaikka et yöpyisikään asemalla.

Saapuminen asemalle

Julkisilla

Hankoon pääsee helposti junalla ja linja-autolla. Juna-/linja-autoasemalta on muutaman kilometrin kävely-/taksimatka asemalle. Kävellen asemalle saapuvien tulee kulkea luontopolkua pitkin, koska Vapaasataman alueella ei saa liikkua jalkaisin. Kävelijät jättävät kulkulupansa myös Tulliportille, ennen kuin lähtevät kohti luontopolkua.

Luontopolku ja polku asemalle löytyy esimerkiksi retkikartta-palvelusta

Omalla autolla

Aja Hangon kaupungin läpi Esplanadia pitkin niin kauan, kunnes tulet Vapaasatama-alueen portille. Portilla on aina porttivahti ja portilla on aina pysähdyttävä siitä kulkiessa. Sopimus vapaasatama-alueen läpikulkemisesta jätetään porttivahdille. Portilta aja noin 1,5 km, kunnes autokenttäalueen jälkeen oikealla puolella alkaa mäntymetsä, jota reunustaa verkkoaita. Vasemmalla puolella näkyy meri ja laiturialue. Käänny aidan viertä oikealle ja aja noin 100 metriä, kunnes aidassa on portti vasemmalle metsän sisään (Palotie-kyltin kohdalla).

Portin numerolukon koodin saat ilmoittautuessasi asemalle. Numerokoodia ei saa kertoa kolmannelle osapuolelle. Kuljettuasi portista sisään sulje portti huolella. Varmista, että numerolukko pysyy lukossa. Jätä auto pian portin jälkeen palotien varteen. Oikealle haarautuva tie vie rantaan, jota etelään seuratessa päädyt lintuasemalle. Polku kulkee pienen matkan päässä rannasta ja on merkitty valkoisin tolpin. Epäselvissä tilanteissa ota yhteyttä asemanhoitajiin halias(at)halias.fi.

Uddskatanin luonto on monipuolista, ja niemeä ympäröi kaunis saaristo. Kuva: Jonne von Hertzen

Linturetkeily Uddskatanin alueella

Pääsy Uddskatanin luonnonsuojelualueelle avautui toukokuussa 2014, jonka ansiosta Hankoniemen eteläkärkeen voi kulkea Tulliniemen pohjoisrantaa kulkevaa luontopolkua pitkin. Polku on merkitty valkoisilla tolpilla, jonka varressa on myös alueen luonnosta kertovia opastekylttejä.

Hauraan luonnon takia ja levähtävien lintujen häirinnän välttämiseksi alueella saa liikkua ainoastaan kävellen merkittyä polkua pitkin, joten päiväretkeilijät eivät ole oikeutettuja liikkumaan esimerkiksi verkkolinjoilla tai rantaniityillä. Matkaa Uddskatanin kärkeen Tulliniemen tyveltä kertyy edestakaisin noin kahdeksan kilometriä. Aseman alueella liikkumisesta tulee sopia erikseen asemanhoitajien kanssa.

Opastetut ryhmät

Ryhmille voidaan tarjota lintuaseman havainnoijien antamaa opastusta, jolloin tulee olla etukäteen yhteydessä asemanhoitajiin halias(at)halias.fi.

Haliaksen vuodenkierto

Kevätmuutto käynnistyy yleensä maaliskuussa talven ankaruudesta riippuen. Maalis‒huhtikuun taitteessa muutto on jo täydessä käynnissä tuhansien haahkojen ja satojen muiden vesilintujen muuttaessa kohti pesimäalueitaan. Halias on yksi Suomen parhaimpia paikkoja nähdä keväisiä kurkimuuttoja, jolloin kurkia lasketaan jopa tuhansia yksilöitä päivässä. Huhtikuun lopulla alkaa kahlaajien, kuten meriharakan ja kuovin, muutto kohti pohjoisia pesimäalueita. Toukokuussa arktinen muutto jatkuu tuhansien hanhien, kuikkalintujen ja kahlaajien osalta etenkin toukokuun jälkimmäisellä puoliskolla. Arktikamäärät ovat tosin pienempiä kuin itäisellä Suomenlahdella, mutta ajoittain muutot voivat olla hyvin näyttäviä myös Hangossa.

Haliaksen tunnuslaji on haahka. Kuva: Jonne von Hertzen

Syysmuutto käynnistyy viimeistään toukokuun puolivälissä, kun telkkä-, haahka-, sinisorsa- ja isokoskelokoiraat muuttavat länteen kohti kesäisiä sulkasatoalueita. Kesäkuussa lintujen muutto on vähäistä, joinakin vuosina voidaan nähdä kesäistä pikkukäpylintujen vaellusta. Kahlaajien syysmuutto vilkastuu heinäkuun alussa, näkyvimpiä lajeja ovat suosirrit ja viklot. Naurulokkien päämuutto ajoittuu heinäkuun puoliväliin. Heinäkuun lopulla Gåsörsuddenin särkällä voi levähtää satoja kahlaajia, riippuen sekä meriveden korkeudesta että muuton aikaisesta säästä. Elokuun näkyvimpiä muuttajia ovat merimetso, varpushaukka, metsäkirvinen, keltavästäräkki ja pääskyt, muuton kiihtyessä kuun loppua kohden.

Tikkojen vaellus voi olla näyttävää. Kuva: Markus Varesvuo

Syyskuussa näkyvä muutto on voimakkaimmillaan. Kurjet, vesilinnut, petolinnut, kyyhkyt ja monet varpuslinnut muuttavat tällöin suurin joukoin. Useiden tuhansien kurkien ja satojen petolintujen päivämuutot ovat säännöllisiä, varpuslintujen päivämuutot voivat nousta kymmeniin tuhansiin yksilöihin. Syyskuun lopulla ja lokakuussa alkaa vaelluslintujen näytös. Usein korkeimmat määrät vaeltajia nähdään lokakuun alussa, jolloin huippuvuosina voi nähdä tuhansia tiaisia ja satoja närhiä päivässä. Lokakuu on rengastajille kiireisintä aikaa, sillä parhaimpina päivinä lintuverkoilla pyydetään yli tuhat lintua rengastusta varten. Myös vaeltavat pöllöt ovat yksi Haliaksen erikoisuuksista. Öiset verkkokierrokset alkavat jo syyskuussa, ja lokakuu on parasta pöllöaikaa. Parhaimpina öinä rengastetaan viiden eri pöllölajin yksilöitä tai kokonaisuudessaan yli 20 yksilöä.

Hippiäisuunilintu tuo terveisiä idästä. Kuva: Aleksi Lehikoinen

Lokakuu on hyvää aikaa myös muun muassa tikoille, rastaille ja itäisille harhailijoille. Esimerkiksi isokirvinen sekä taiga- ja hippiäisuunilinnut ovat lähes jokavuotisia asemalla havaittavia harvinaisuuksia. Marraskuun alussa muutto heikkenee, mutta vesilintuja, kuten isokoskeloita, voi nähdä hyviä määriä aina joulukuulle asti. Hyvinä pihlajanmarjavuosina tilhiä ja räkättirastaita nähdään vielä alku- ja keskitalvella. Talvella Hankoniemeä ympäröivä merialue pysyy Tringan alueen rannikkopaikoista pisimpään sulana. Niin kauan kuin Gåsörsuddenilla on sulaa, kyhmyjoutsenet ja monet muut vesilinnut viivyttelevät paikalla. Lauhoina talvina Hankoniemen kärki on otollisimpia paikkoja nähdä myös satunnaistalvehtijoita. 

Kyhmyjoutsenet viivyttelevät Hankoniemellä niin kauan kuin meri on auki. Kuva: Jonne von Hertzen